Teknologia 2017

Messukeskus Helsingissä kokosi taas suuren joukon teknologia-alan toimijoita Teknologia 2017- tapahtumaan. Itse olin tapahtumassa ensimmäistä kertaa ja hyvin vaikuttunut näkemästäni. Teemat liittyivät monipuolisesti digitalisaation ja innovaatioihin. Esillä olivat robotiikka, esineiden internet, tekoäly, alustatalous, kunnossapito, 3D-tulostus, kaupan tulevaisuus, peliala, kaupunkisuunnittelu, oppimisen tulevaisuus, logistiikka ja teollisuuden uudet mahdollisuudet. Itse seurasin RoboSteam-lavaa, innovaatiolavaa sekä alustatalouden tapahtumia, pelaamista, kauppaa sekä logistiikkaa. Kaikki esitykset olivat korkeatasoisia ja nostivat esiin monia kiinnostavia näkökulmia.

Erityisesti Anni Ronkainen Keskosta piti erinomaisen kaupan alan tulevaisuuden näkymiä luotaavan esityksen. Ronkaisen esitys haastoi nykymuotoisen vähittäiskaupan käytännöt perin pohjin. Samassa tilassa Frans Mäyrän vetämän työpajan pelien suunnittelua ja tekoäly koskevat esitykset olivat myös erinomaisia. Tekoälyn historia ja sen mahdollisuudet luodattiin läpi tarkasti. Myös sen, miksi kone voitti ihmisen, kävi hyvin selväksi.

Myös Teemu Arinan esitys innovaatioiden rajoista ja uusista käytännöistä oli ajatuksia herättävä. Miksi esimerkiksi Amazon sallii oman teknologia-alustan hyödyntämisen kilpailijoille, jotka tarjoavat verkkokaupassa samoja tuotteita paljon halvemmalla? Uuden teknologian mahdollisuudet muuttavat liiketoiminnan ydintä, jolloin joudutaan tilanteeseen, jossa yksittäisen loppukäyttäjille myytävän tavaran hinta ei ole liiketoiminnallisesti olennaista. Varsinainen liiketoiminta tapahtuu muualla.

Robotiikan ja erilaisten todellisuuden muotojen hyödyntäminen eri tavalla oli esillä monessa esityksessä. Esineiden internet ja tietoturva olivat esillä hyvin monella tavalla. Logistiikan nousu yhdessä 3D- tulostuksen kanssa oli myös hyvin esillä. Amazon on rakentamassa isoa logistiikkakeskusta Puolaan tavoitteena saavuttaa kaikki eurooppalaiset 24 tunnin kuluessa. Robottiautot ja lentävät robotit eli dronet ovat osa tulevaisuuden logistiikkaa. 3D- tulostus on vielä osittain tulossa ja senkin mahdollisuudet ovat aika uskomattomat.

Kaikkein innostavan ja kiinnostavin keskustelu messuilla käytiin torstaina teemassa ”Digitaalinen alustatalous kasvun ja kansainvälistymisen moottorina”. Keskustelussa olivat mukana Taneli Tikka Tiedosta, Simo Säynevirta ABB:ltä, Jukka Viitanen Resolute HQ:sta sekä Pekka Sivonen Tekesistä. Keskustelun taustalla oli lokakuun lopussa julkaistu Tekesin raportti https://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/kampanjat/alustatalous/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf , jossa pohditaan julkisen sektorin ja yritysten välisen vuorovaikutuksen tiivistämistä. Julkinen sektori voi osaltaan olla vauhdittamassa liiketoimintalähtöisten alustojen muodostumista. Tietovarantojen avaamisen jatkaminen on perusteltua. Kysymys on arvonluonnin ja viime kädessä suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Keskustelussa tuli esiin käynnissä olevan teknologisen murroksen laajuus ja se, miten vaikea kehitystä on ymmärtää. Keskustelussa kävi myös ilmi, että Suomi on teemassa takamatkalla ja olisi tärkeä tiedostaa se, millaisia mahdollisuuksia uusi alustatalous tarjoaa. Alustatalous lisää datan hyödyntämistä kaikkeen liiketoimintaan ja organisaatioiden toimintaan sekä laatuun liittyvien toimintojen kehittämiseen. Suurin haaste on johtaminen ja uuden ajattelutavan omaksuminen. Suomessa vaihtoehtoja on paljon ja keskusteluissa nousi esiin metsä- ja biotalous, koneteollisuus (laivanrakennus), sähkö ja energia sekä hyvinvointi ja terveys.

Alustatalous mahdollistaa uudenlaiset johtamisjärjestelmät ja johtaminen keskittyy ihmisten johtamiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi Airbus-lentokoneet ovat tässä kehityksessä kärjessä. Niissä on 20 000 sensoria, jotka tuottavat tietoa ja dataa eri yritysten tuotteiden toiminnasta ja koko lentokoneen huollosta ja kunnossapidosta. Tämä on kuitenkin osalle suurta yleisöä hyvin vaikeasti avautuva maailma. Sama koskee tekoälyä ja koneoppimista, jotka molemmat ovat sisään rakentuneet alustatalouden sisään.

Kaiken kaikkiaan messut olivat loistava ikkuna uuteen teknologiaan ja kiinnostavaa oli, että kävin hyvin paljon keskusteluja varsinaisilla yrityspisteillä. Kun ne lisätään tilaisuuksien seminaarien antiin, olin parhaassa seminaarissa tänä vuonna. Hintakin oli kohtuullinen eli ennakkoilmoittautumisen jälkeen 0 euroa.

Suositukseni kaikille tämän lukijoille on, että kannattaa lähestyä asioita avoimesti ja mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Minulle, joka en ole insinööri, avautui erittäin kiinnostava maailma, jossa liikkuminen oli todella helppoa. Aion mahdollisuuksien rajoissa jatkossakin mennä rohkeasti uusille osaamisen alueille ja kentille. Mitään ei siinä häviä, voittaa vaan.

- Ari

Sanasto

Digitaalisilla alustoilla tarkoitetaan tietoteknisiä järjestelmiä, joilla eri toimijat
– käyttäjät, tarjoajat ja muut sidosryhmät yli organisaatiorajojen – harjoittavat yhdessä lisäarvoa tuottavaa toimintaa yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Niitä määrittää vahvasti uusi kumuloituva ja arvoa välittävä voimavara: digitaalinen tieto, data, sekä sen jalostamiseen pyrkivät teknologiat, erityisesti ohjelmistot ja automaatio.

Digitaaliset alustaekosysteemit ovat keskinäisten riippuvuuksien verkostoja, joissa osapuolten autonominen toiminta muodostaa kokonaisuuden, jonka tuottama arvo on merkittävästi
suurempi kuin osiensa summa. Ekosysteemeissä palvelutarjoajat ja heidän kumppaninsa
kokoontuvat kehittämään toisiaan täydentäviä tuote-palvelu-kokonaisuuksia ja asiakasarvoa tuottavia kokonaisratkaisuja valituissa teemoissa.