Transformers Pogostan hiihdoissa

Transformers Pogostan hiihdoissa

Arto Mononen

palvelujohtaja Honkalampi-säätiö

Robotit, tekoäly ja niihin liittyvät teemat ovat jo osa mediatiedottamisen arkea. Robottien ja tekoälyn kyky suorittaa aiemmin ihmisille uskottuja tehtäviä on toki valtava. Teollisuuden valmistustehtävät, logistiikka sekä ruohon ja eturauhasen leikkaaminen käyvät roboteilta lähes makaaberilla tarkkuudella. Onpa robotteja ehdotettu jo verolle pantavaksi samaan aikaan kun verohallinto on robotisoimassa omaa toimintaansa. Siinäpähän verottelevat keskenänsä.

Viimeisten lumien aikaan on ollut tieteilijöiden ja insinöörien yhteistä hupia kynäillä turhiin faktoihin hairahtumattomia ennusteita siitä, mitkä työtehtävät ja työpaikat tulevat säilymään ja millä työpaikoilla kannattaa jo ruveta rantapalloja pumppaamaan.

Teollisuuden tuottavan työn korvaaminen roboteilla ei ole ollut temppu eikä mikään. Laajalti ennustetaan, että seuraavaksi robotit alkavat korvata johtajia. Onhan tekoälyn kyky käsitellä laajaa ja monipolvista tietoa sekä tehdä päätöksiä, aivan toista luokkaa kuin ihmis-johtajien. Ennuste vaikuttaa harkitulta ja tarkkaan perustellulta, mutta voiko tavallinen työntekijä kuinka luottavaisin mielin odottaa tällaista siunauksellista tilannetta?

On veikkailtu varsin uskottavasti, että robotisaatiolta säilyvät suojassa parhaiten sellaiset työt ja ammatit, joiden suorittamisessa tarvitaan empatiaa, humaanisuutta ja inhimillistä käyttäytymismallia (lastenhoitajat, esikoulun opettajat, mielenterveys-ammattilaiset). Luultavasti myös sellaiset tehtävät, joissa toimintaan ja päätöksen tekoon tarvittavaan objektiiviseen tietoon pitää pystyä sekoittamaan subjektiivisia mieltymyksiä, oman edun tavoittelua, kähmintää ja epämääräisiä salaliittoja, tulevat säilymään. Roboteista ei siis ole sen enempää politiikoiksi kuin taitoluistelu-tuomareiksikaan.

Myöskin erilaiset työt ja tehtävät, joiden keskeinen onnistumisen edellytys on inhimillinen epätäydellisyys, tulevat olemaan pitkään kova sama meidän ihmis-tallukoiden keskuudessa: On edelleenkin mielenkiintoisempaa, dramaattisempaa ja emotionaalisempaa seurata kuinka Iivo Niskanen ja Sundby kolaroivat hiihtokisojen loppusuoralla. Jos siinä olisi norjalainen robotti ja suomalainen robotti tötterehtämässä, niin ei siitä saisi ketään otsikoissa itkemään. Joskin odotan ilman muuta seuraavaa Hollywoodin elokuvahittiä ”Transformers Pogostan hiihdoissa.”

Robotisaatio ja tekoäly poikivat uusia töitä ja tehtäviä laajalti koko ihmiskunnalle. Niissä työtehtävissä, joita ei voida siirtää roboteille (mielenterveysammattilaiset, monet hoiva-ammatit, huippu-urheilijat, tuomarit yms) tulee roboteista ja tekoälystä olemaan suuri apu joka tapauksessa ja niiden käyttäminen on osa uutta ammattitaitoa ja pian osa mitä erilaisimpien ammattien tutkintorakennetta.

Robottien ja tekoälyn kyky oppia uutta on tuonut ne jälleen kerran askelen verran lähemmäksi meitä ihmisiä ja meidän standardiamme. On sinänsä hieman eriskummallista – ja jonkin vanhan kertomuksen mieleen tuovaa –  että ihminen haluaa väen väkisin tehdä robotin omaksi kuvakseen.

Itse joudan kauhistelemaan robottien inhimillisyyttä vasta sitten kun ne a) Oppivat oppimaan b) Kokevat ja sammuttavat oman motivaationsa ja c) motivoituvat omasta intuitiostaan tai inspiraatiostaan.

Ehkäpä neuroverkko-teknologia pääsee tuossakin eteenpäin, mutta milloinpa saisi oman lapsen nälkä robotin lähtemään töihin tai himo ajaisi sen raiteiltaan?

Robotit vievät meidän työt! – vai vievätkö?

Seija Turhanen

palvelujohtaja

Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto

Osaava työvoima ja yrityspalvelut

Robotit, automatisaatio, digitalisaatio, tekoäly ja 3D-tulostus tekevät tuloaan päivittäiseen arkeen. Itse asiassa kaikki edellä mainitut ovat jo täällä, mutta aluevaltaus on tapahtunut pikkuhiljaa, uteliaisuutta herättämällä ja arkea helpottamalla. Kun mietin aihetta oman työni kautta TE-hallinnossa, luo kasvava automatisaatio ja robotiikka yhden lisämausteensa työikäisen väestön osaamisen ylläpidossa. Robotiikka on mahdollistanut jo monin paikoin sen, että rutiininomaisiin toistuviin työtehtäviin ei ihmistä enää tarvita. Vain Aku Ankka menee tänä päivänä margariinitehtaaseen pakkaamaan lopputuotosta. Tuotannollisissa työympäristöissä robotiikka ja automatisaatio on olleet arkipäivää jo pidemmän aikaa, mutta seuraava aluevaltaus on palvelualat, kuten palkkahallinto, siivous- ja terveydenhoitoala, jotka työllistävät Suomessa työvoimaa runsaasti. Työt eivät poistu, mutta työn luonne muuttuu, syntyy nykyistä haastavampia työnkuvia, sekä tehtäviä jotka vaativat entistä enemmän luovuutta, ongelmien tunnistamista, laadun valvontaan sekä suostuttelu- ja  viestintätaitoja.

Vievätkö robotit oikeasti meidän työpaikkoja? Kyllä vievät. Matalanosaamisen työt voidaan tässä meidän kalliiden työvoimakustannusten maassa teetättää monilta osin roboteilla nyt ja tulevaisuudessa. Luovatko robotit työpaikkoja? Kyllä luovat. Työelämä on parhaillaan murroksessa ja osaamisvaateet päivittyvät kiihtyvässä vauhdissa, vanhojen osaamisten tilalle tarvitaan uusia taitoja. Robotiikka mahdollistaa myös sen, että isoja palvelutuotantoja ei tarvitse automaattisesti siirtää halvempiin tuotantokustannusten maihin. Kustannuksia voidaan optimoida robotiikalla, näin työympäristö rakennetaan laadun, luotettavan osaamisen ja koulutuksen ympärille, tästä esimerkkinä mm. Valmet Automotiven mersutehdas Uudessakaupungissa, jonne tehtiin Suomen suurin robottikauppa ja samalla se tarjoaa toistatuhatta työpaikkaa, jonne myös Pohjois-Karjalasta lähtee työvoimaa työn perässä.

Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännön työelämässä. Nyt viimeistään on luovuttava ajatuksesta työelämänpituisista eläkeviroista, hyväksyä lyhytkestoiset työt osana työkulttuurin muutosta ja uskallettava oppia uutta, vaihtaa alaa ja seurata ympäristöä aktiivisesti ja kiinnostuneesti, sillä oman osaamisen ylläpidosta on pidettävä huolta. Luin taannoin Itä-Suomen yliopistossa Spatiassa tehtyä raporttia (Jolkkonen, Lemponen), jossa oli listattu häviäviä ja uusia tulevaisuuden ammatteja. Uusien ammattien joukossa oli mm. palvelurobotin apulainen, bigdatan syväsukeltaja ja robottineuvonantaja. En tiedä mitä nämä ammatit tulevat pitämään sisällään ja minkälaista osaamista näihin tarvitaan, mutta haluan elää muutoksessa mukana jo ottaa selvää. Eihän sitä koskaan tiedä…