RoboBIsnes- hanke järjesti kolmannen kohderyhmämatkan ulkomaille tällä kertaa Lontooseen ja Bristolin. Molemmissa tutustumiskohteina olivat robotiikka ja tekoäly tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä yritysten näkökulmasta. Kävimme myös Lontoossa Bett-messuilla, joka on vuosittain järjestettävä massiivinen opetusteknologian keskittyvä tapahtuma.
Matka avasi taas uuden näkökulman robotiikan ja tekoälyn maailmaan. Tällä kertaa pääkohteena olivat yliopstot ja siellä tehtävä tutkimus. Kaikissa tehtiin hyvin korkealaatuista tutkimusta ja kehitystyötä. Bristolin robotiikan laboratorio oli keskittynyt tekoälyyn ja purettavaan teknologiaan. Ajatuksena oli mallintaa ja jäljitellä ihmisen toimintaa erilaisilla sensoreilla ihmisen liikkeitä ja niiden perusteella kehittää koneoppimista.
Meille esiteltiin useita tällaisia tutkimushankkeita, joiden taustalla oli aivoverenvuotopotilaiden kuntoutus ja taiteiden, erityisesti pianonsoiton opetuksen kehittäminen. Tutustuimme myös puettavaan teknologiaan ja konenäköön pohjaaviin kiinnostaviin tuotekehitystutkimuksiin.
Yrityskäynti Bristolissa kohdistui uudenlaisen käyttöliittymän kehittämiseen. Yritys Ultrahaptics oli saanut isoja summia tuotekehitykseen ja näkymät olivat hyvät. Uusi käyttöliittymä tulee aikanaan syrjäyttämän nykyiset laitteet ja mekaaniset ratkaisut.
Erittäin hyvän vaikutelman tutkimuksen tasosta saimme Lontoon yliopistoihin tapaamisissa. Lontoon yliopistot - Imperial College London ja King´s College London kuuluvat viiden pahaan joukkoon maailmassa ja henkilökunnan osaamisen taso on korkea. Tämän näki jo siitä, miten meidät otettiin vastaan ja esittelyihin oli panostettu, vaikka professorit, joita tapasimme olivat luonnollisesti hyvin kiireisiä. Opiskelijoista ei ole pulaa ja yliopistot olivat investoineet valtavasti teknologian tutkimukseen ja sen kehittämiseen. King College of London oli juuri rekrytoimassa 50 uutta ihmistä.
Erityisesti jäi mieleen iso tutkimusyksikkö King's Collegessa, joka keskittyi 5 G -teknologiaan ja sen tulevaisuuden näkymiin. Yksikköä johti Mischa Dohler, joka on erittäin tunnettu alan tutkija ja osaaja. Yksikössä oli töissä 100 ihmistä ja se oli 5G -teknologian johtava yksikkö Britanniassa.
Pääpaino tutkimuksessa oli monitieteisyys, mikä tarkoitti eri tieteenalojen monitasoista yhteistyötä ja monen meille esitellyn hankkeen taustalla oli tekoälytutkimuksen joku haara. Mieleen jäi se, että asiat esitettiin harvinaisen selkeästi ja jokaiseen esittelyyn oli lisätty demonstraatio tai kokeilu. Erikoista oli, että maailmanluokan tutkijat tekivät työtään sangen vaatimattomissa oloissa. Vaikka keskusteluissa ei juurikaan ollut yritysten mukanaolo, oli sanomattakin selvää, että toiminnan taustalla oli paljon sekä julkista että yksityistä rahoitusta. King's Collegen taustalla on iso sairaala ja siellä tehtiin paljon tutkimusta ja muuta kehitystyötä. Huomioitavaa oli, että Brexit- kehitys ei saanut yhdessäkään paikassa isäntien hyväksyntää, mikä on hyvin kiinnostavaa.
Matkustamisen parhaita puolia on, että tuttu ja oma asettuvat helposti uuteen laajempaan kehykseen. Se, mikä on tuttua ja turvallista, joutuvat kiinnostavalla tavalla haastetuksi. Omat näkemykset ja varmuuden parhaimmillaan edes hieman liikahtavat. Näin kävi nytkin.
Ensimmäinen asia, joka tuli heti mieleen, oli se, että Joensuussa periaatteessa kaikki sama teknologia ja osaaminen on periaatteessa olemassa. Meillä on laadukasta tietojenkäsittelyn ja fysiikan sekä kemian yliopistotutkimusta, tuotekehitysalustoja sekä alan yrityksiä. Kysymykseni onkin, miksi Joensuu ja sen toimijat eivät ole saaneet verkostoja ja yhteistyötä toimimaan ja miksi palasten saaminen kohdalleen. Lontoolaisilla yliopistoilla oli paljon yhteyksiä Ruotsiin, mutta ei juurikaan Suomeen. Näin vaikka ensimmäisen yliopistovierailun isäntä oli opiskellut Joensuussa.
Toinen asia, joka nousi päällimmäiseksi, oli se, mitä pitäisi tehdä. Kuka kokoaa palaset uudella tavalla yhteen ja avaa ison kuvan. Se, että jokainen kantaa huolta omasta hankkeestaan ja omasta taustayhteisöstään ei voi olla tulevaisuuden toimintatapa. Tarvitaan siis yhteistä tahtoa ja politiikkaa tuon tahtotilan muodostamiseksi ja siihen liittyvien muutosvaatimusten toimeenpanoa.
Yhteenvetona voikin sanoa, että matka siis todella täytti tehtävänsä. Seuraavaksi on mietittävä, voisiko huomioita saada laajempaan keskusteluun. Se olikin tämän matkan tärkein opetus ja tulos.
Linkkejä:
Bristol Robotics Laboratory (http://www.brl.ac.uk/
University of Bristol http://www.brl.ac.uk
Ultrahaptics https://www.ultrahaptics.com
Imperial College London Department of Informatics
Mischt Dohler https://mischadohler.com/about/
