Teknologia 2017

Messukeskus Helsingissä kokosi taas suuren joukon teknologia-alan toimijoita Teknologia 2017- tapahtumaan. Itse olin tapahtumassa ensimmäistä kertaa ja hyvin vaikuttunut näkemästäni. Teemat liittyivät monipuolisesti digitalisaation ja innovaatioihin. Esillä olivat robotiikka, esineiden internet, tekoäly, alustatalous, kunnossapito, 3D-tulostus, kaupan tulevaisuus, peliala, kaupunkisuunnittelu, oppimisen tulevaisuus, logistiikka ja teollisuuden uudet mahdollisuudet. Itse seurasin RoboSteam-lavaa, innovaatiolavaa sekä alustatalouden tapahtumia, pelaamista, kauppaa sekä logistiikkaa. Kaikki esitykset olivat korkeatasoisia ja nostivat esiin monia kiinnostavia näkökulmia.

Erityisesti Anni Ronkainen Keskosta piti erinomaisen kaupan alan tulevaisuuden näkymiä luotaavan esityksen. Ronkaisen esitys haastoi nykymuotoisen vähittäiskaupan käytännöt perin pohjin. Samassa tilassa Frans Mäyrän vetämän työpajan pelien suunnittelua ja tekoäly koskevat esitykset olivat myös erinomaisia. Tekoälyn historia ja sen mahdollisuudet luodattiin läpi tarkasti. Myös sen, miksi kone voitti ihmisen, kävi hyvin selväksi.

Myös Teemu Arinan esitys innovaatioiden rajoista ja uusista käytännöistä oli ajatuksia herättävä. Miksi esimerkiksi Amazon sallii oman teknologia-alustan hyödyntämisen kilpailijoille, jotka tarjoavat verkkokaupassa samoja tuotteita paljon halvemmalla? Uuden teknologian mahdollisuudet muuttavat liiketoiminnan ydintä, jolloin joudutaan tilanteeseen, jossa yksittäisen loppukäyttäjille myytävän tavaran hinta ei ole liiketoiminnallisesti olennaista. Varsinainen liiketoiminta tapahtuu muualla.

Robotiikan ja erilaisten todellisuuden muotojen hyödyntäminen eri tavalla oli esillä monessa esityksessä. Esineiden internet ja tietoturva olivat esillä hyvin monella tavalla. Logistiikan nousu yhdessä 3D- tulostuksen kanssa oli myös hyvin esillä. Amazon on rakentamassa isoa logistiikkakeskusta Puolaan tavoitteena saavuttaa kaikki eurooppalaiset 24 tunnin kuluessa. Robottiautot ja lentävät robotit eli dronet ovat osa tulevaisuuden logistiikkaa. 3D- tulostus on vielä osittain tulossa ja senkin mahdollisuudet ovat aika uskomattomat.

Kaikkein innostavan ja kiinnostavin keskustelu messuilla käytiin torstaina teemassa ”Digitaalinen alustatalous kasvun ja kansainvälistymisen moottorina”. Keskustelussa olivat mukana Taneli Tikka Tiedosta, Simo Säynevirta ABB:ltä, Jukka Viitanen Resolute HQ:sta sekä Pekka Sivonen Tekesistä. Keskustelun taustalla oli lokakuun lopussa julkaistu Tekesin raportti https://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/kampanjat/alustatalous/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf , jossa pohditaan julkisen sektorin ja yritysten välisen vuorovaikutuksen tiivistämistä. Julkinen sektori voi osaltaan olla vauhdittamassa liiketoimintalähtöisten alustojen muodostumista. Tietovarantojen avaamisen jatkaminen on perusteltua. Kysymys on arvonluonnin ja viime kädessä suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Keskustelussa tuli esiin käynnissä olevan teknologisen murroksen laajuus ja se, miten vaikea kehitystä on ymmärtää. Keskustelussa kävi myös ilmi, että Suomi on teemassa takamatkalla ja olisi tärkeä tiedostaa se, millaisia mahdollisuuksia uusi alustatalous tarjoaa. Alustatalous lisää datan hyödyntämistä kaikkeen liiketoimintaan ja organisaatioiden toimintaan sekä laatuun liittyvien toimintojen kehittämiseen. Suurin haaste on johtaminen ja uuden ajattelutavan omaksuminen. Suomessa vaihtoehtoja on paljon ja keskusteluissa nousi esiin metsä- ja biotalous, koneteollisuus (laivanrakennus), sähkö ja energia sekä hyvinvointi ja terveys.

Alustatalous mahdollistaa uudenlaiset johtamisjärjestelmät ja johtaminen keskittyy ihmisten johtamiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi Airbus-lentokoneet ovat tässä kehityksessä kärjessä. Niissä on 20 000 sensoria, jotka tuottavat tietoa ja dataa eri yritysten tuotteiden toiminnasta ja koko lentokoneen huollosta ja kunnossapidosta. Tämä on kuitenkin osalle suurta yleisöä hyvin vaikeasti avautuva maailma. Sama koskee tekoälyä ja koneoppimista, jotka molemmat ovat sisään rakentuneet alustatalouden sisään.

Kaiken kaikkiaan messut olivat loistava ikkuna uuteen teknologiaan ja kiinnostavaa oli, että kävin hyvin paljon keskusteluja varsinaisilla yrityspisteillä. Kun ne lisätään tilaisuuksien seminaarien antiin, olin parhaassa seminaarissa tänä vuonna. Hintakin oli kohtuullinen eli ennakkoilmoittautumisen jälkeen 0 euroa.

Suositukseni kaikille tämän lukijoille on, että kannattaa lähestyä asioita avoimesti ja mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Minulle, joka en ole insinööri, avautui erittäin kiinnostava maailma, jossa liikkuminen oli todella helppoa. Aion mahdollisuuksien rajoissa jatkossakin mennä rohkeasti uusille osaamisen alueille ja kentille. Mitään ei siinä häviä, voittaa vaan.

- Ari

Sanasto

Digitaalisilla alustoilla tarkoitetaan tietoteknisiä järjestelmiä, joilla eri toimijat
– käyttäjät, tarjoajat ja muut sidosryhmät yli organisaatiorajojen – harjoittavat yhdessä lisäarvoa tuottavaa toimintaa yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Niitä määrittää vahvasti uusi kumuloituva ja arvoa välittävä voimavara: digitaalinen tieto, data, sekä sen jalostamiseen pyrkivät teknologiat, erityisesti ohjelmistot ja automaatio.

Digitaaliset alustaekosysteemit ovat keskinäisten riippuvuuksien verkostoja, joissa osapuolten autonominen toiminta muodostaa kokonaisuuden, jonka tuottama arvo on merkittävästi
suurempi kuin osiensa summa. Ekosysteemeissä palvelutarjoajat ja heidän kumppaninsa
kokoontuvat kehittämään toisiaan täydentäviä tuote-palvelu-kokonaisuuksia ja asiakasarvoa tuottavia kokonaisratkaisuja valituissa teemoissa.

Mindtrek 2017

Tampereella järjestettiin syyskuun 20.-21. päivä perinteinen  Mindtrek 2017-tapahtuma , joka on alkuperäisestä Open  source- tapahtumasta kasvanut kiinnostavaksi teknologian kehityksen peiliksi. Tapahtumassa on erilaisia teemoja, kuten Älykäs kaupunki -teema, IoT-teema, VR/AR-teema ja monet muut kiinnostavat teemat. Tapahtumassa on myös kiinnostava akateeminen linja, jossa tutkijat esittelevät omia tutkimuksiaan ja tuloksiaan erilaisten teknologioiden käyttöönotosta ja niiden haasteista.

Tänä vuonna painottuivat eri todellisuudet, videopelaaminen ja älykkään kaupungin teemat. Ensimmäinen pääpuhuja oli Huawein tutkimusjohtaja, joka avasi digitaalisten todellisuuksien teemaa. Hyppy 2000-luvulta Applen iPhonen jälkeen on ollut iso - esimerkkinä oli Nokia, joka ei pysynyt kehityksessä mukana. Nokialla oli lähes 500 mallia ja Applella yksi, kuten edelleenkin. Nyt ollaan uuden murroksen edessä. Tätä murrosta kuvastaa parhaiten Pokemon Go -suosio.

Itse seurasin tiiviisti älykkään kaupungin esityksiä. Esitykset käsittelivät mm. somen käyttöä kaupunkisuunnittelussa (Tampere). Kiinnostavaa esityksessä oli johtopäätös, että vaikka kohderyhmänä olivat lapset ja maankäyttö, tällaisiin käyttökohteisiin pelien logiikka soveltuu hyvin. Keskustelussa nousi esiin, että tällaisia välineitä tarvitaan ja erityisesti niillä voi olla jatkossa kaupunkisuunnittelussa iso rooli. Erityisen innostava esitys koski tulevaisuuden opetusta ja pedagogiikkaa. Olli Niemi oli hyvin vauhdikas ja haastoi opetuksen kaikilla kouluasteilla vahvasti. Työryhmässä oli myös kiinnostava pienen irlantilaiskaupungin kokeilu, jossa tarkoitus on tehdä eräänlaisena keskittymisen vastaiskuna kaupungista täysin digitaalinen testialusta. Esityksen pitäjä kyseli, onko Suomessa vastaavia testialustoja olemassa - yhtään kättä ei noussut.

Toisen päivän ensimmäinen puheenvuoro kosketteli videopelaamista ja niiden suunnittelua. Code Brien Berliinissä vaikuttava suunnittelujohtajan esitys oli virkistävällä tavalla erilainen. Brien on toiminut alalla 15 vuotta  ja erityisesti häntä kiinnosti se, miksi osa ihmisistä ei ole lainkaan pelaamisesta kiinnostunut.

Hieman erilainen oli tapahtuman tutkijasessio, jossa käsiteltiin myös lisätyn todellisuuden haasteita. Nuoret tanskalaiset tutkijat esittelivät kokeilua, jossa lääkäriopiskelijoille oli tehty virtuaalinen työkalu robottikirurgian opiskeluun. Projekti onnistui osittain, mutta lisättyä todellisuutta hyödyntävä työkalun ongelmana oli pitkä viive. Virtuaalityökalu ei siis ollut valmis ja sitä kehitetään edelleen. Tampereen molempien yliopistojen yhteishanke koski museoiden virtualisoimista. Prototyyppi valmistui ja on ladattavissa You tube -kanavalla. Käyttäjälähtöinen palvelumuotoilua hyödyntävä hanke ei sekään ollut valmis. Esitysten yhteydessä kävi ilmi, että teknisiä ongelmia on vielä sangen paljon kun puhutaan uuden teknologian hyödyntämisestä.

Päivän viimeinen pääpuhuja oli pitkän linjan virtuaalisuuteen perehtynyt Raven Zachary. Hänen viestinsä oli, että oli parempi puhua kokemuksellisuuden noususta digitaalisuudessa eikä niinkään todellisuuksien uusista muodoista. Tärkeä olisi siirtyä mahdollisimman pian Mixed Reality
-vaiheeseen, mikä tarkoittaa kokemuksen nostamista keskiöön. Hänen ennustuksensa oli, että pian meillä on uutta puettavaa teknologiaa, joka on paremmin yhteydessä kokemuksellisuuteen. Olemme vielä liikaa sidoksissa 2-ulotteisuuteen ja uudet sukupolvet voivat suunnitella aidosti 3-ulotteisiin ratkaisuihin liittyviä tuotteita ja ratkaisuja. Se, milloin tämä tapahtuu, jäi auki.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen sukellus digitaaliseen maailmaan ja sen mahdollisuuksiin. Kiinnostavia aikoja elämme.

Ari