Robotit vievät meidän työt! – vai vievätkö?
Seija Turhanen
palvelujohtaja
Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto
Osaava työvoima ja yrityspalvelut
Robotit, automatisaatio, digitalisaatio, tekoäly ja 3D-tulostus tekevät tuloaan päivittäiseen arkeen. Itse asiassa kaikki edellä mainitut ovat jo täällä, mutta aluevaltaus on tapahtunut pikkuhiljaa, uteliaisuutta herättämällä ja arkea helpottamalla. Kun mietin aihetta oman työni kautta TE-hallinnossa, luo kasvava automatisaatio ja robotiikka yhden lisämausteensa työikäisen väestön osaamisen ylläpidossa. Robotiikka on mahdollistanut jo monin paikoin sen, että rutiininomaisiin toistuviin työtehtäviin ei ihmistä enää tarvita. Vain Aku Ankka menee tänä päivänä margariinitehtaaseen pakkaamaan lopputuotosta. Tuotannollisissa työympäristöissä robotiikka ja automatisaatio on olleet arkipäivää jo pidemmän aikaa, mutta seuraava aluevaltaus on palvelualat, kuten palkkahallinto, siivous- ja terveydenhoitoala, jotka työllistävät Suomessa työvoimaa runsaasti. Työt eivät poistu, mutta työn luonne muuttuu, syntyy nykyistä haastavampia työnkuvia, sekä tehtäviä jotka vaativat entistä enemmän luovuutta, ongelmien tunnistamista, laadun valvontaan sekä suostuttelu- ja viestintätaitoja.
Vievätkö robotit oikeasti meidän työpaikkoja? Kyllä vievät. Matalanosaamisen työt voidaan tässä meidän kalliiden työvoimakustannusten maassa teetättää monilta osin roboteilla nyt ja tulevaisuudessa. Luovatko robotit työpaikkoja? Kyllä luovat. Työelämä on parhaillaan murroksessa ja osaamisvaateet päivittyvät kiihtyvässä vauhdissa, vanhojen osaamisten tilalle tarvitaan uusia taitoja. Robotiikka mahdollistaa myös sen, että isoja palvelutuotantoja ei tarvitse automaattisesti siirtää halvempiin tuotantokustannusten maihin. Kustannuksia voidaan optimoida robotiikalla, näin työympäristö rakennetaan laadun, luotettavan osaamisen ja koulutuksen ympärille, tästä esimerkkinä mm. Valmet Automotiven mersutehdas Uudessakaupungissa, jonne tehtiin Suomen suurin robottikauppa ja samalla se tarjoaa toistatuhatta työpaikkaa, jonne myös Pohjois-Karjalasta lähtee työvoimaa työn perässä.
Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännön työelämässä. Nyt viimeistään on luovuttava ajatuksesta työelämänpituisista eläkeviroista, hyväksyä lyhytkestoiset työt osana työkulttuurin muutosta ja uskallettava oppia uutta, vaihtaa alaa ja seurata ympäristöä aktiivisesti ja kiinnostuneesti, sillä oman osaamisen ylläpidosta on pidettävä huolta. Luin taannoin Itä-Suomen yliopistossa Spatiassa tehtyä raporttia (Jolkkonen, Lemponen), jossa oli listattu häviäviä ja uusia tulevaisuuden ammatteja. Uusien ammattien joukossa oli mm. palvelurobotin apulainen, bigdatan syväsukeltaja ja robottineuvonantaja. En tiedä mitä nämä ammatit tulevat pitämään sisällään ja minkälaista osaamista näihin tarvitaan, mutta haluan elää muutoksessa mukana jo ottaa selvää. Eihän sitä koskaan tiedä…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti