Aurinkoista kesää!

Kaikille lukijoillemme oikein ihanaa kesää!

RoboBisnes on kesälaitumilla heinäkuussa

Taitaja2017 - havaintoja ja pohdintoja

Osallistuin tällä viikolla ensimmäistä kertaa Taitaja-tapahtumaan Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuman tuoreus ja innostavuus olivat minulle yllätys. Olimme RoboBisnes-hankkeen merkeissä esittelemässä palvelurobotiikkaa ja kävijöitä oli runsaasti. Taitaja-kisaan osallistuvat Suomen parhaimmat, joukossa oli paljon opiskelijoita Pohjois-Karjalasta.

Pohjois-Karjalan joukkue oli suurin, näytöslajit huomioon ottaen 39 kilpailijaa. Lukuisat yksittäiset kilpailusarjat ja kilpailijat työstivät tapahtuman aikana puisesta piharakennuksesta uuneihin, automaalaukseen ja kaappien rakentamiseen. Maakunnan kannalta kisat menivät erinomaisesti. Saaliina oli 17 mitalia ja kultaakin tuli.

Tapahtumaa kierrellessä tuli mieleen monta asiaa. Tapahtumia ja kisoja oli paljon ja ensikertalaisessa kilpailujen seuraaminen oli erittäin kiinnostavaa. Vaikka siihen ei palvelurobotiikan esittelyn välillä paljon ehtinyt panostaa, yleisvaikutelma oli erinomainen. Opiskelijat ovat Suomen parhaimmistoa ja pelkästään seuratessa heidän toimintansa seuraaminen oli kokemus. Toiminta oli pääsääntöisesti johdonmukaista, huolellista ja innostunutta. Tehtävät eivät olleet helppoja, mikä kävi ilmi oman esittelypisteen vieressä robottien ohjelmointikilpailua väliin seuratessa.

RoboBisnes-hankkeen ydin on osaaminen ja siinä tapahtuvat muutokset digitalisaation edetessä. Osaamisen ymmärretään koostuvan tiedoista ja taidoista, joiden kokonaisuudesta rakentuu pätevyys ja kyky toimia uusissa tilanteissa ja tehtävissä. Taitaja-tapahtuma korostaa käden taitoja, joiden taustalla on aina käsitteellinen ymmärrys. Taitajaksi nimitetään ihmistä, jonka käden jälki on silmän ja käden koordinaation koordinaatiota, kykyä keskittyä ja ratkaista eteen nousevia ongelmia. Mitä enemmän asiaa mietin, tuli selkeämmäksi se, että ammattikorkeakoulutuksen osaaminen on juuri tätä taidon ja tiedon yhdistelmää. Se ei voi olla vain käsitteellistä ja akateemista vaikka alakohtaisesti sillekin on sijansa. Sen pitää olla taitavaksi osaajaksi tulemista, usein myös asiantuntijaksi kasvamista.

Vesa-Matti Volanen on jäsentänyt kiinnostavassa väitöskirjassaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen välistä jännitettä. Hänen mukaansa käsityön ja kädellä tekemisen taidon ja yleissivistysajatuksen välinen jako on pitkä. Parhaimmillaan käsityötaito on oppimista ja hän tuokin perinteisen Learning by doing -näkökulman tilalle Learning by making -tulokulman. Juuri tästä näkökulmasta Taitaja2017-kisa muuttuu erittäin kiinnostavaksi ja mielestäni se on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle ammattikorkeakoulutuksen käytännöissä. Liian usein opetus jaetaan teoriaan ja käytäntöön, jolloin käytäntöön ja tekemiseen kohdentunut opetus erotetaan luokkahuoneopetuksesta erillisiksi käytäntöjaksoiksi ja harjoitteluksi. Tämä sinällään rationaalinen jako ei kuitenkaan ole välttämätön. Tämä tuli ilmi Taitaja2017-kisassa. Tekemällä oppii ja työ tekijäänsä neuvoo -sanonnat muuttuivat todeksi.

Kilpailu sopii tekemisen taidon arviointiin erinomaisesti. Aika- ja muut resurssirajaukset tehostavat toimintaa, jolloin ollaan olennaisen äärellä. Taitaja-kisaa voi myös käyttää opetuksen kehittämisessä ja laadun kehittämisessä ja varmistamisessa. Taitaja2019 -tapahtuma on Joensuussa. Olisiko siinä mahdollista synnyttää ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen välille uusi vuoropuhelu ja konkretisoida, mitä Learning by Doing oikein tarkoittaa?

Ari Tarkiainen

RoboBisnes kokeilee

RoboBisnes-hankkeen tavoite on nostaa esiin palvelurobotiikan mahdollisuus osana laajempaa digitalisaatiota. RoboBisneksen toiminta voidaan tiivistää neljään teemaan: tieto, osaaminen, kokeilut ja tulevaisuus. Jokaisen näiden teemojen alla on oma työpaketti ja omat toimenpidesuunnitelmat.

RoboBisnes-kokeilutyöpaketissa on tarkoitus luoda uusi palvelurobotiikan kokeilu- ja kehittämisalusta, joissa toteutetaan erilaisia kokeiluja. Kokeiluille on tarkoitus luoda uusi yhteiskehittämisen konsepti yhteistyössä kokeiluihin perehtyneiden asiantuntijoiden  kanssa. Kokeilujen ideana on tutustuttaa työelämän toimijat palvelurobotteihin viemällä niitä työpaikoille tai muihin julkisiin tiloihin. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä vastaa robottien asentamisesta ja ylläpidosta kokeilujen aikana. Karelia-ammattikorkeakoulun rooli on tuottaa tietoa ja arvioida robottien hyötyjä, käytettävyyttä ja niihin liittyviä asenteita ja tietämystä.  Opiskelijat ovat tärkeässä roolissa kokeilujen käytännön toteutuksessa.

Nyt toivomme, että voisimme tehdä yhteistyötä palvelurobottien maahantuojien ja niitä kehittävien tahojen kanssa. Lähestymmekin teitä, koska toivoisimme, että saisimme näihin kokeiluihin käyttöömme konkreettisia robotteja, vaikka lyhyeksikin aikaa. Kokeilut voivat toimia yritykselle markkinointikanavana tai tuote- ja kehitysalustana.

Useat organisaatio eri toimialoilla kuten hyvinvointiala laajasti ymmärrettynä, turvallisuusala, puhtaanapitoala, kaupanala ovat ilmoittaneet meille kiinnostuksen osallistumisesta kokeiluun ns. alustaorganisaationa. Perinteisten robottien lisäksi olemme kiinnostuneita sovelluksista, joissa on hyödynnetty automaatiota ja tekoälyä sekä eri todellisuuksia kuten virtuaalinen todellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR) ja niiden yhdistelmät (Mixed Reality).

Kokeiluihin liittyen järjestämme Joensuussa 30.5. 2017 klo 8-12 työpajan, johon toivomme robottien valmistajien, kehittäjien ja maahantuojien osallistuvan. Työpajaan kutsumme myös yrityksiä ja organisaatioita, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa robottien kokeiluun. Työpajassa on tarkoitus esitellä robotteja ja niiden ominaisuuksia ja se toteutetaan ns. hissipuhe-esittelynä. Yrityksille on myös mahdollista esitellä robotteja pajassa omalla esittelypisteellä. Vastaavanlainen toimintamalli on ollut käytössä hyvinvointiteknologiaan liittyvissä kokeiluissa. Tiedotamme tästä myöhemmin erikseen. 

Olemme myös mukana SciFest- tapahtumassa 11. – 12.5.2017, jonne olette tervetulleita esittelemään robotteja. SciFest on Suomen suurin tiedekasvatustapahtuma, jonka teemana on tänä vuonna matkalla. Lisätietoja tapahtumasta saa täältä: http://www.scifest.fi/. Samojen sivujen kautta on myös mahdollisuus ilmoittautua tapahtumaan.

Jos olette kiinnostuneet osallistumaan kokeiluihin, toivomme teiltä yhteydenottoa (ari.tarkiainen@karelia.fi) mahdollisimman pian viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Yksityiskohdat sovitaan jokaisen yrityksen ja toimijan kanssa erikseen. Olemme valmiita antamaan asiassa lisätietoa tarvittaessa ja vastaamaan yksityiskohtaisempiin kysymyksiin.

Yhteistyöterveisin Ari Tarkiainen ja Timo Pappinen

Ari Tarkiainen, projektipäällikkö Karelia ammattikorkeakoulu tel+358503109871, ari.tarkiainen@karelia.fi

Timo Pappinen, projektiasiantuntija Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä tel+358503665525,  timo.pappinen@pkky.fi

Lisätietoa RoboBisneksestä:

·         http://robobisnes.blogspot.fi/

·         https://www.facebook.com/RoboBisnes

·         http://www.twitter.com/RoboBisnes

·         http://www.pkky.fi/kehittamistoiminta/toteutuksessa-olevat-hankkeet/robobisnes

Transformers Pogostan hiihdoissa

Transformers Pogostan hiihdoissa

Arto Mononen

palvelujohtaja Honkalampi-säätiö

Robotit, tekoäly ja niihin liittyvät teemat ovat jo osa mediatiedottamisen arkea. Robottien ja tekoälyn kyky suorittaa aiemmin ihmisille uskottuja tehtäviä on toki valtava. Teollisuuden valmistustehtävät, logistiikka sekä ruohon ja eturauhasen leikkaaminen käyvät roboteilta lähes makaaberilla tarkkuudella. Onpa robotteja ehdotettu jo verolle pantavaksi samaan aikaan kun verohallinto on robotisoimassa omaa toimintaansa. Siinäpähän verottelevat keskenänsä.

Viimeisten lumien aikaan on ollut tieteilijöiden ja insinöörien yhteistä hupia kynäillä turhiin faktoihin hairahtumattomia ennusteita siitä, mitkä työtehtävät ja työpaikat tulevat säilymään ja millä työpaikoilla kannattaa jo ruveta rantapalloja pumppaamaan.

Teollisuuden tuottavan työn korvaaminen roboteilla ei ole ollut temppu eikä mikään. Laajalti ennustetaan, että seuraavaksi robotit alkavat korvata johtajia. Onhan tekoälyn kyky käsitellä laajaa ja monipolvista tietoa sekä tehdä päätöksiä, aivan toista luokkaa kuin ihmis-johtajien. Ennuste vaikuttaa harkitulta ja tarkkaan perustellulta, mutta voiko tavallinen työntekijä kuinka luottavaisin mielin odottaa tällaista siunauksellista tilannetta?

On veikkailtu varsin uskottavasti, että robotisaatiolta säilyvät suojassa parhaiten sellaiset työt ja ammatit, joiden suorittamisessa tarvitaan empatiaa, humaanisuutta ja inhimillistä käyttäytymismallia (lastenhoitajat, esikoulun opettajat, mielenterveys-ammattilaiset). Luultavasti myös sellaiset tehtävät, joissa toimintaan ja päätöksen tekoon tarvittavaan objektiiviseen tietoon pitää pystyä sekoittamaan subjektiivisia mieltymyksiä, oman edun tavoittelua, kähmintää ja epämääräisiä salaliittoja, tulevat säilymään. Roboteista ei siis ole sen enempää politiikoiksi kuin taitoluistelu-tuomareiksikaan.

Myöskin erilaiset työt ja tehtävät, joiden keskeinen onnistumisen edellytys on inhimillinen epätäydellisyys, tulevat olemaan pitkään kova sama meidän ihmis-tallukoiden keskuudessa: On edelleenkin mielenkiintoisempaa, dramaattisempaa ja emotionaalisempaa seurata kuinka Iivo Niskanen ja Sundby kolaroivat hiihtokisojen loppusuoralla. Jos siinä olisi norjalainen robotti ja suomalainen robotti tötterehtämässä, niin ei siitä saisi ketään otsikoissa itkemään. Joskin odotan ilman muuta seuraavaa Hollywoodin elokuvahittiä ”Transformers Pogostan hiihdoissa.”

Robotisaatio ja tekoäly poikivat uusia töitä ja tehtäviä laajalti koko ihmiskunnalle. Niissä työtehtävissä, joita ei voida siirtää roboteille (mielenterveysammattilaiset, monet hoiva-ammatit, huippu-urheilijat, tuomarit yms) tulee roboteista ja tekoälystä olemaan suuri apu joka tapauksessa ja niiden käyttäminen on osa uutta ammattitaitoa ja pian osa mitä erilaisimpien ammattien tutkintorakennetta.

Robottien ja tekoälyn kyky oppia uutta on tuonut ne jälleen kerran askelen verran lähemmäksi meitä ihmisiä ja meidän standardiamme. On sinänsä hieman eriskummallista – ja jonkin vanhan kertomuksen mieleen tuovaa –  että ihminen haluaa väen väkisin tehdä robotin omaksi kuvakseen.

Itse joudan kauhistelemaan robottien inhimillisyyttä vasta sitten kun ne a) Oppivat oppimaan b) Kokevat ja sammuttavat oman motivaationsa ja c) motivoituvat omasta intuitiostaan tai inspiraatiostaan.

Ehkäpä neuroverkko-teknologia pääsee tuossakin eteenpäin, mutta milloinpa saisi oman lapsen nälkä robotin lähtemään töihin tai himo ajaisi sen raiteiltaan?

Robotit vievät meidän työt! – vai vievätkö?

Seija Turhanen

palvelujohtaja

Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto

Osaava työvoima ja yrityspalvelut

Robotit, automatisaatio, digitalisaatio, tekoäly ja 3D-tulostus tekevät tuloaan päivittäiseen arkeen. Itse asiassa kaikki edellä mainitut ovat jo täällä, mutta aluevaltaus on tapahtunut pikkuhiljaa, uteliaisuutta herättämällä ja arkea helpottamalla. Kun mietin aihetta oman työni kautta TE-hallinnossa, luo kasvava automatisaatio ja robotiikka yhden lisämausteensa työikäisen väestön osaamisen ylläpidossa. Robotiikka on mahdollistanut jo monin paikoin sen, että rutiininomaisiin toistuviin työtehtäviin ei ihmistä enää tarvita. Vain Aku Ankka menee tänä päivänä margariinitehtaaseen pakkaamaan lopputuotosta. Tuotannollisissa työympäristöissä robotiikka ja automatisaatio on olleet arkipäivää jo pidemmän aikaa, mutta seuraava aluevaltaus on palvelualat, kuten palkkahallinto, siivous- ja terveydenhoitoala, jotka työllistävät Suomessa työvoimaa runsaasti. Työt eivät poistu, mutta työn luonne muuttuu, syntyy nykyistä haastavampia työnkuvia, sekä tehtäviä jotka vaativat entistä enemmän luovuutta, ongelmien tunnistamista, laadun valvontaan sekä suostuttelu- ja  viestintätaitoja.

Vievätkö robotit oikeasti meidän työpaikkoja? Kyllä vievät. Matalanosaamisen työt voidaan tässä meidän kalliiden työvoimakustannusten maassa teetättää monilta osin roboteilla nyt ja tulevaisuudessa. Luovatko robotit työpaikkoja? Kyllä luovat. Työelämä on parhaillaan murroksessa ja osaamisvaateet päivittyvät kiihtyvässä vauhdissa, vanhojen osaamisten tilalle tarvitaan uusia taitoja. Robotiikka mahdollistaa myös sen, että isoja palvelutuotantoja ei tarvitse automaattisesti siirtää halvempiin tuotantokustannusten maihin. Kustannuksia voidaan optimoida robotiikalla, näin työympäristö rakennetaan laadun, luotettavan osaamisen ja koulutuksen ympärille, tästä esimerkkinä mm. Valmet Automotiven mersutehdas Uudessakaupungissa, jonne tehtiin Suomen suurin robottikauppa ja samalla se tarjoaa toistatuhatta työpaikkaa, jonne myös Pohjois-Karjalasta lähtee työvoimaa työn perässä.

Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännön työelämässä. Nyt viimeistään on luovuttava ajatuksesta työelämänpituisista eläkeviroista, hyväksyä lyhytkestoiset työt osana työkulttuurin muutosta ja uskallettava oppia uutta, vaihtaa alaa ja seurata ympäristöä aktiivisesti ja kiinnostuneesti, sillä oman osaamisen ylläpidosta on pidettävä huolta. Luin taannoin Itä-Suomen yliopistossa Spatiassa tehtyä raporttia (Jolkkonen, Lemponen), jossa oli listattu häviäviä ja uusia tulevaisuuden ammatteja. Uusien ammattien joukossa oli mm. palvelurobotin apulainen, bigdatan syväsukeltaja ja robottineuvonantaja. En tiedä mitä nämä ammatit tulevat pitämään sisällään ja minkälaista osaamista näihin tarvitaan, mutta haluan elää muutoksessa mukana jo ottaa selvää. Eihän sitä koskaan tiedä…

Palvelurobotiikkakysely

Haluamme RoboBisnes-hankkeessa selvittää ihmisten näkemyksiä ja tietoa palvelurobotiikkaan liittyen. Palvelurobotiikalla viittaamme tässä yhteydessä laajasti muuhun paitsi teollisuusrobotiikkaan.

Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Tulokset julkaistaan RoboBisnes-hankkeen raportoinnin yhteydessä. Tuloksista ei voi tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Vastausten avulla kartoitamme palvelurobotiikkatiedon ja -osaamisen sekä asenteiden nykytilaa. Hyödynnämme vastauksia mm. RoboBisnes-hankkeen työpajojen sisältöjen suunnittelussa. Jättämällä yhteystietosi kyselyn viimeisellä sivulla voit tilata RoboBisnes-uutiskirjeen ja osallistua arvontaan. Kysely löytyy osoitteesta:

https://www.webropolsurveys.com/S/3F86CF1CCBA8D78A.par

Jos sinulla on kysyttävää tai ongelmia vastaamisessa, laitathan viestiä osoitteeseen sade.lind@karelia.fi. Lisätietoa RoboBisnes-hankkeesta löydät osoitteesta http://www.pkky.fi/kehittamistoiminta/toteutuksessa-olevat-hankkeet/robobisnes.

Kiitos jo etukäteen vastauksestasi.

Robotit tulevat- oletko valmis?

Kun kadunmieheltä kysyy, mitä hän ajattelee roboteista, usein vastauksissa käy ilmi, että ne uhkaavat ihmistä tavalla tai toisella. Usein tuodaan esille, että robotit vievät työtä ja työpaikkoja. Tosiasia on, että työtehtävät ja niiden luonne tulevat muuttumaan. Yleinen on samoin näkemys, että robotit ovat hyviä teollisuudessa, mutta niiden käyttö arkielämässä on kyseenlaista. 

Nyt kuitenkin robotit ovat tulossa laajasti työelämään ja arkielämään, jolloin puhutaan palveluroboteista ja sosiaalisista roboteista. Mitä tuo muutos oikein tarkoittaa ja miten se ilmenee? RoboBisnes-hanke on juuri tämän keskustelun ytimessä.

Palvelurobotit ovat osa digitaalista vallankumousta ja robotisaatioksi nimitettyä yhteiskunnallista muutosta. Digitalisaatio-termi nimeää monimutkaisen yhteiskunnallisen muutoksen, jossa koneet, tekoäly ja työ muodostavat uuden elämäntapaamme muokkaavan kulttuurisen ja poliittisen kehyksenja talouden generaattorin. 

Koska kyseessä on erityisesti työn ja osaamisen kannalta merkittävä muutoskehitys, on olennaista pohtia ja analysoida, mitä uutta osaamista robotit ja digitalisoituminen tuovat mukanaan. Useat tutkijat väittävät, että nyt käynnissä oleva muutos on monin verroin radikaalimpi kuin tietokoneiden aiheuttama mullistus. Ero aiempaan on, että ihmisen ja teknisen ympäristön vuorovaikutuksen muodot eli käyttöliittymät ovat sujuvampia ja helpompia. Muutos on tietyllä tavalla näkymätön, sillä suurelta osin emme edes huomaa tai tajua sen olemassaoloa. Tämä tulee näkyviin erityisesti nuorempien ikäpolvien elämäntavassa ja käytöksessä. Maailmaa ja elämää ilman älykännykkää ei ole.

RoboBisnes-hanke haluaa nostaa esiin tätä laajempaa muutosnäkymää neljän eri keinon avulla. Ensimmäinen niistä on tiedotus ja viestintä - mitä palvelurobotit ovat ja mihin niitä voi käyttää. Sen lisäksi pyrimme jäsentämään osaamishaasteita koulutuksessa ja siirtämään niitä opetukseen sisältöjä ja muotoja kehittämällä. Kolmas keino ovat kokeilut. Hanke pyrkii synnyttämään kokeiluja ja tekemään robotisaatiosta mahdollisimman konkreettisia ja käsin kosketeltavaa. Kokeilujen avulla saamme tuotettua tietoa työelämän tarpeista, asenteista ja haasteista liittyen robotteihin. Neljäs keino on katsoa tulevaisuuteen ja saada aikaan keskustelua tulevaisuuden työstä ja osaamisesta.

On sangen selvää, että robotit ja digitaalisuus muuttavat kaikkien toimialojen työprosesseja, tuotantoa ja johtamista radikaalisti. Ne muuttavat myös yritystoiminnan liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja ja kaupankäynnin alustoja. Olennaista onkinoppimisen ja koulutuksen lisäksi kiinnittää huomio alueemme yrityksiin ja niiden valmiuksiin lähteä mukaan tähän muutoksen.

Voisi siis sanoa, että jos uskomme, että Pohjois-Karjalan maakunta pysyy elinvoimaisena ja kiinnostavana, edellä olevat haasteet on otettava hyvin vakavasti. Ei kannata jäädä odottelemaan ja seurailemaan, mitä muut tekevät. Näkemyksemme on, että tulevaisuus ei vain tule, vaan se tehdään. Tuohon tekemiseen haastamme kaikkia yhteistyökumppaneita.

 Tämä blogisarja pyrkii siis kokoamaan yhteen eri toimijoita ja sen kautta on mahdollisuus pohtia asiaa ja tuoda esiin kunkin toimijan tuntemuksia ja ajatuksia teemasta. Haastamme siis tässä toimijoita tuomaan esiin blogeissa omia havaintoja ja näkemyksiä siitä, miten kukin aikoo vastata robottien haasteeseen. Toivomme, että blogit avaisivat eri tulokulmia teemaan ja avaisivat kenties kokonaan uusia ovia tulevaisuuteen työelämässä ja koko maakunnassa. Kirjoitusten toivotaan olevan tuoreita, napakoita ja teräviä- nostoja, jotka herättävät ihmisiä ja maakuntaakeskusteluun palvelurobotiikasta ja sen mahdollisuuksista.